Pikku paketti tiedotuksesta: Kerhon sisäinen tiedotus Esa Almgren & Leo Eiranen


 

Kerhon sisäinen tiedotus

Moottorikerhojen säännöissä on vahvasti esillä ajatus siitä, että ko. yhteisö eli kerho tai seura on perustettu kehittämään yksilöiden kykyä hallita ajoneuvoa ja toimia sovittujen sääntöjen puitteissa. Samoin kirjattuna tavoitteena on yleensä harrastustoiminnan turvaaminen ja erityinen paino on nuorisotoiminnalla.

Kyse ei ole pelkästä liitolta saadun pohjan kopioinnista tai sanahelinästä jolla on saatu Patentti- ja rekisterihallituksen leima papereihin, ainoana merkityksenä se, että voitaisiin anoa yhteiskunnalta rahaa ja kierrättää sitä verottajan ulottumattomissa.

Kehitys on johtanut siihen, että lajien elintila kapenee koko ajan. Koko kentän on oltava valmis tekemään työtä elintilan turvaamiseksi. Moottoriurheilu kokonaisuudessaan on helppo nostaa viherpipertäjien maalitauluksi, enduro metsissä kiertävänä lajina nousee erityisen helposti jyvälle.

Tämä lyhyt alustus siihen mitä jatkossa käsitellään, kerhon sisäistä tiedotusta.

Piiri pieni pyörii?

Tämä on melkoinen vaara kaikessa vapaaehtoistoiminnassa. On ydinjoukko joka tekee päätökset ja ei muista tiedottaa niistä jäsenistölle tasapuolisesti. Jos ihminen tuntee jääneensä ulkopuolelle asioissa joihin haluaisi vaikuttaa, hän on hyvin pian entinen harrastaja tai sitten kierrättää kokemaansa pettymystä "sontaa" levittämällä.

Vastaisku: Säännöllinen tiedotus

Jäsenistön tiedotus tulee olla säännöllistä. Tietyin väliajoin ilmestyvä kerhoinfo on tervetullut, vaikka "tärkeitä" asioita ei olisikaan. Mitä on tehty ja mitä ollaan tekemässä, uusien ideoiden tuominen sulateltavaksi ja ehkä uusien jäsenten esittely ja tervetulleeksi toivottaminen.

Tekstin hengen on hyvä olla positiivista ja mukaansa tempaavaa. Missään nimessä ei tule kerhokirjeissä paheksua tai arvostella henkilöitä jotka ovat syystä tai toisesta jättäneet sovitut hommat tekemättä.

Otsikoi eri teemat, tiedotteesta tulee selvitä eri asiakokonaisuudet. Aloita tärkeimmästä ja lopussa toista ne. Vältä kuivaa tekstiä, tylsien vitsien tai sanontojen toistoa, tekstin toistuvia tehokeinoja kuten korostus tai kursiivi. Piirrokset ja kuvat keventävät tekstiä.

Posti, e-mail, fax, netti, treenipaikan ilmoitustaulu?

Perinteinen tapa ja edelleenkin jäsenistön parhaiten tavoittava on postitus. Vaarana on se, että kirje hukkuu mainoskirjeiden virtaan, jos kerhon postituksessa voidaan käyttää jotakuta sponsoria ja kirjeessä on sponsorin iso leima päällä.

Sähköposti on nopein ja edullisin, mutta tavoitettavuus ei ole postin luokkaa. Faxin tarjoamat edut ovat samantyyppiset kuin sähköpostilla, lähetyksen vaatima työ istuttaa jotakuta koneen ääressä. Internet on päivän sana, mutta edelleenkin vain osan saavutettavissa. Palvelua tarjoaa monikin operaattori, kerhon omien sivujen tekijöitä kerhon junioreista löytyy varmasti useampia.

Toinen perinteinen paikka on kerhon ilmoitustaulu harjoituspaikan yhteydessä. Näin aktiivisimmat harrastajat saavat tietoa - jos viitsivät taulua vilkaista.

Muista tukijoita!

Jos teet tiedotuskirjettä työnantajan ajalla ja koneilla, homma hoituu siististi kysymällä lupaa ja liittämällä "tukijan" logo kerhotiedotteeseen.

Lopuksi muutama "ämmä", joiden jälkeen olet aika hyvä: Mitä Missä Milloin Miksi Miten ... ja kuka vastaa kustakin ämmästä, yhteystiedot.

Muista myös kerhon nokkahenkilöiden yhteystiedot joka tiedotteeseen!